ARVO-OSAAMINEN
Kuva 1. Keskeiset käsitteet
Kestävä kehitys
Työskentelen Oulun yliopistossa ja yliopistomme on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Toiminta pyritään toteuttamaan niin, että valinnat ovat ekologisesti vastuullisia niin, että huomioidaan maapallon resurssit. Yksi tärkein tehtävä on estää ilmastonmuutoksen eteneminen. Kestävää kehitystä edistetään koulutuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, tutkimuksen ja kampuksen kehittämisen avulla. Oulun yliopistossa tehdään paljolti tutkimusta, joka on kestävämmän maailman hyväksi. Ekologisuuden puitteissa Oulun yliopistossa käytetään 100% uusiutuvaa energiaa. Oulun yliopistossa on tavoitteena kierrätys ja lajittelu sekä energiatehokkuus ja kannustaminen ympäristöystävälliseen liikkumiseen. (Oulun yliopisto 2021.)
Kestävään kehitykseen on mahdollisuus päästä vaikuttamaan koko Oulun yliopiston henkilökunnalla. Myös sosiaalinen kestävä kehitys on Oulun yliopistossa tärkeää, ja siihen on oma toimintamallinsa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä, jossa toimii muun muassa työryhmä näiden asioiden äärellä (Oulun yliopisto 2021). Päätöksentekoon osallistaminen ehkäisee sosiaalista syrjääntymistä, ja se luo yhteisöllisyyden tunnetta. Sosiaalisuutta on kuunnella jokaista työntekijää ja opiskelijaa ja sosiaalista tukea olisi tarjottava kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Tämä Oulun yliopistossa ei valitettavasti aina toimi täysin moitteetta, korona aika on osoittanut, että YTHS:n resurssit ovat rajalliset kuulla kaikkia halukkaita. Yhdeltä opiskelijalta kuulin, että jono keskusteluapuun olisi noin 6 kk, mikä ei saisi koskaan olla totta. Apua pitäisi saada hyvin pian sellainen yksilö, joka sitä kokee tarvitsevansa.
Oulun yliopisto pyrkii omalla toiminnallaan vastaamaan kaikkiin käsitekartassa oleviin käsitteisiin. Esimerkiksi kulttuurinen kestävä kehitys on näkvyillä yliopistossa ihan arjessa, sillä yliopistossa on paljon vaihto-oppilaita. Kulttuurisuutta on myös sellaista, että vaalitaan paikallista perineitä ja tapoja. Monikulttuurisuus on kasvanut 2000- luvun aikana runsaasti, ja se on tullut jäädäkseen. Siihen panostaminen on kyllä ensiarvoisen tärkeää monikulttuurisuuden vuoksi.
Opettajan työhyvinvointi
Työhyvinvointi on hyvin monitahoinen käsite. Se sisältää niin työpaikalla tapahtuvan hyvinvoinnin kuin kotona tukeva toiminta. Vapaa-ajalla on tärkeä tehdä asioita, jotka saavat rentoutumaan ja palautumaan työstä. Vapaa-ajalla toiminnan kannattaa olla mahdollisimman kaukana työn toiminnasta, sillä tämä vaihteluvuus luo monopuolisuutta arkeen. Tämän vuoksi vapaa-aika ja työaika kannttaa selvästi erotella toisistaan. Työhyvinvointia yksilö voi kehittää monilla eri tavoilla, yhtenä esimerkkinä on fyysinen aktiivisuus. Liikunta aktivoi serotoniinin ja endorfiinin tuotannon, jotka taas tunnetaan mielihyvähormoneina. Liikunta edesauttaa myös esimerkiksi työergonomian ylläpitämistä, sillä hyvässä kunnossa oleva jaksaa kannatella itseään niin istuen kuin seisten tukevasti ja lihaksia käyttäen.
Yksilö edistää työhyvinvointiaan myös niin, että pyrkii pitämään työminän ja vapaa-aika minän erillään. Esimerkiksi ettei tuo kodin haastavia tilanteita mukanaan työpaikalle. Yksilön työhyvinvointi on myös muun henkilöstön hyvinvointia, sillä se tukee työyhteisön hyvinvointia, ns. dominoefekti. Hyvä työterveyshuolto auttaa myös ennaltaehkäisevästi, jos on esimerkiksi liikakuormituksen partaalla.
Yleisesti työhyvinvointia edistetään työyhteisöissä esimerkiksi TYKY- päivillä, jossa koko työyhteisö pääsee osallistumaan yhteisöllisyyden toiminnan edistämiseen. Kehityskeskustelut auttavat esimiehiä olemaan tietoisia miten esimerkiksi opettajat suoriutuvat työstään, missä olisi kehitettävää ja mikä sujuu jo mallikkaasti. Myös esimerkiksi tietynlaiset palkitsemiset voivat lisätä työhyvinvointia. Tästä esimerkkinä liikuntamerkit; yksilö saa esimerkiksi kaksi elokuvalippua aina pyöräiltyään 1000 km.
Työhyvinvointia edistetään niin, että työyhteisö tarjoaa jokaiselle lisäkoulutusta ja koulutuksen mahdollisuuden päästä kehittämään omaa osaamistaan. Myös oman työn sisältö täytyy olla mielekästä, mutta haastavaa, ja siihen tulisi yksilön päästä itse vaikuttamaan. Tämä luo pystyvyyden ja arvostuksen tunnetta. Työolojen tulisi olla jokaiselle työntekijälle hyvät; esimerkiksi ergonominen työpöytä ja lisävarusteiden saanti tietokoneelle auttavat yksilöä suoriutumaan työtehtävistään.
Ilman opettajan kokemusta ajattelen, että tärkeää on antaa opettajille riittävästi aikaa suunnitella, toteuttaa ja korjata. Luokkakoot eivät saisi olla liian isoja, jolloin opettaja ei kerkeä/näe yksilöiden tarpeita. Myös opetuksen laatu laskee, jos työmäärä on liian suuri ja aika itse toteutukselle vähäistä. Digitalisaatio on jatkuvassa kehityksessä, joten jatkuva kouluttautuminen on ensiarvoisen tärkeää opettajalle, jotta hänen opetuksensa voi kehittyä muun kehityksen mukana.
LÄHTEET:
Oulun yliopisto. 2021. Kestävä kehitys Oulun yliopistossa. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://www.oulu.fi/fi/kestava-kehitys-oulun-yliopistossa.
Kommentit
Lähetä kommentti