Osaamistavoite 3

LAADUKAS OPPIMISPROSESSI

On hyvä tiedostaa, että opiskelija ei ole enää pelkästään palautteen antaja, vaan hän osallistuu aktiivisesti oppimisen laatutyöhön. Tiedetään, että parhaimmat tulokset saavutetaan, kun opettajat, opiskelijat ja työelämän edustajat tekevät tiivistä yhteistyötä. (Järvinen 2008).  

OPPIMISPROSESSI

Käsitekartta 

OMA OPPIMISKÄSITYKSENI

Sairaanhoitaja opinnoissa tuli selkeästi ilmi tärkeimmät oppimiseen liittyvät seikat; tavoitteet, osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen, arviointi ja kehittyminen sekä reflektio. Nämä toistuivat kaikessa oppimisessa; ensin teorian hallinta, jonka jälkeen siirrytään käytäntöön toteuttamaan oppimista, ja lopuksi oman osaamisen arviointi ja reflektio. Oppimiseen vaikutti selkeästi aiempi oppiminen ja motivaatio, jotka pitivät olla kohdallaan, jotta opinnoisssa eteni. Kuukausi kuukaudelta opimminen muuttui vaativammaksi ja haastavammaksi, ja ymmärsi ettei opinnoissa voi edetä ellei aiempaa oppimaansa hallitse moitteettomasti. 

Olen kokenut tämän tyylisen opettamisen hyvin hyödylliseksi ja asiasisällön oppiminen on lähes varmaa. 

1. Ensin asetetaan tavoitteet

2. Tiedostetaan omat tiedot ja taidot asiayhteyteen

3. Teorian opetus ja sen sisäistäminen

4. Taitojen harjoittelu turvatussa ympäristössä ja tarvittaessa teorian kertausta

5. Harjoittelu oikeassa ympäristössä 

6. Harjoittelun aikana toteutetaan arviointia ja reflektointia, joissa ilmenee esim. kehittämiskohteita

7. Harjoittelu jatkuu

8. Loppuarviointi 

9. Kokonaisuuden kokoava tentti

Monet asiat tehdään siis limittäin ja samalla vahvistetaan aiempaa opittua uudessa kontekstissa. Lopuksi näistä kaikista tulee selkeä ja hallittava lopputulos, joten hyvä oppiminen turvataan moneen kertaan. Opetuksessa toteutetaan kuuntelutaitoa, käsientaitoa, (teoriaa ja käytäntöä) harjoitusympäristöjä sekä oikeita ympäristöjä. Tämän tyyppinen malli mahdollistaa kaikentyyppisille oppijoille hyvät mahdollisuudet oppia. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus kehittää ja kehittyä koko matkan ajan. 

Oppimiskäsityksistä miellän, että konstruktivistinen ja kontkestuaalinen ovat parhaita keinoja tämän tyyppiseen opettamiseen. Oppija on aktiivinen molemmissa, opetus tapahtuu opettajajohtoisesti, mutta opetukseen saattaa vaikuttaa myös oppijan omat kokemukset. Opettaja on ohjaava elin tässä tavoitteiden kannalta. Uusi tieto luodaan vanhan päälle, ja oppija reflektoi omaa oppimista, jolloin pystyy myös ymmärtämään oppimaansa. Myös oppijalla on oma vastuu oppimisesta, hän ohjaa omaa oppimistaan. (Opettajankoulutuslaitos 2021.)

Seuraava askel opinnoissa on jälleen kevyempi, kun aiemman hallitsee jo hyvin. Seuraava askel täydentää jo aikasemmin opittua sekä antaa mahdollisuuden uuden oppimiselle. Jälleen seurataan samaa kaavaa. 

OMA KÄYTTÖTEORIANI

Jokaisella tulevalla ja olevalla opettajalla on oppimista ja opettamista koskevia uskomuksia ja näkemyksiä, jotka ohjaavat hänen opettamistaan. Tätä voidaan kutsua käyttöteoriaksi. (Hellstöm 2008.)

Minulle yksi tärkein asia opettajana on; en ole tylsä! Yritän jatkuvasti miettiä, kuinka olisin opettaja, joka jää mieleen positiivisesti ja, kenen sanomaa uskotaan. En siis tavoittele luokan pelle- mitalia, vaan asiantuntijan titteliä, jolla on tärkeää sanottavaa. Olen itse ollut monien tylsien opettajien kursseilla, ja se jos mikä tappaa innon myös alkuperäisesti kiinnostavaan aiheeseen. Jotta en olisi tylsä, vaatii se työtä ja paljon. Esimerkiksi luentojen tulee olla monipuolisia ja vaihtelevia, ja lisäksi minun tulisi käyttää useampaa opetusmenetelmää aina luennolla, jotta se ei olisi pitkästyttävä. Aktivoivat opetusmenetelmät auttavat puuduttaviin luentoihin!

    

Kuva 1. Oma diani

Opettajana minun tulee hallita monia opetusmenetelmiä, eli olla menetelmäosaaja. Minun tulee myös osata valita aina tarkoituksenmukaiset menetelmät, jotka ovat aihealueesta riippuvaisia. Tavoitteena on motivoida opiskelijoita ja edistää heidän oppimistaan. Tärkeää on huomioida, että opettajan on tunnettava opetusmenetelmä omakseen.

    Kuva 2. Oma diani.

Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelijoiden oppimisesta huolehditaan teorian ja käytännön yhteistyön avulla. Ensin opiskellaan asiaa teoriassa, josta lähdetään suoraan harjoittelemaan asiaa. Ammatti onkin kädentaitojen ammatti, joita oppii vain tekemällä. Mielestäni tällä tavoin opettaminen, maksimoi oppimisen, sillä teoria saattaa monesti jäädä irralliseksi, jos ei osaa sitä yhdistää käytäntöön.

Luulen, että minä opettajana haluan käyttää alussa kaikkia opetusmenetelmiä ja niistä sitten löytää aluksi itselleni ne eniten omat. Kun hallitsen tietyt opetusmenetelmät mielestäni hyvin, sen jälkeen on aika tarttua niihin menetelmiin, jotka eivät tunnu niin omalta. Opettajan kyky muuntautua opiskelijoiden tason, motivaation ja ryhmäkoon mukaan on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, ja tällä on suuri vaikutus opiskelijoiden oppimiseen. 

SUUNNITELMA

Kun lähtee suunnittelemaan hoitotyön opetusta, on aloitettava ensimmäisenä opetussuunnitelmasta, niin kuin kaikkialla muuallakin. Opetussuunnitelmasta selviää, mitkä ovat minkäkin kurssin tavoitteet, ja joita kohti opettajan tulee tähdätä opetettaessa. On siis otettava huomioon ydinainesanalyysi, jossa opettaja huomioi, mikä on olennaisinta ja sellaista, mikä pitää opiskelijoiden vähintään oppia. 

    Kuva 3. Opetuksen suunnittelu

Kun ollaan opiskeltu tietty aika teoriaa ja harjoituksia, lähteään käytännön työyhteisöön tekemään harjoittelua. Tässä juuri opitut asiat pääsevät heti testiin ja niiden harjoittaminen alkaa sujumaan. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa harjoittelua on yhteensä 75 opintopistettä, eli opiskelija pääsee kyllä hyvin käytäntöön kiinni ja samalla toki työelämään. Minun ensimmäin työpaikkani oli myös ensimmäinen harjoittelupaikkani, joten verkostoituminen on myös tärkeä osa. (OAMK 2021).

Monipuoliset opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmät ovat varmaankin avain opiskelijoiden oppimiseen hoitoalalla. Monipuolisuus ja  kokonaisvaltaisuus luovat sen, että kaikkien mielenkiinto pysyy yllä, vaikka aihe ei aina olisikaan kaikista mielenkiintoisin. 

Hoitotyön koulutusohjelmassa on otettava huomioon monia suuri kokonaisuuksia. Teorian on oltava kattava ja laaja, mutta myös harjoituksille on jätettävä tilaa. Harjoituksien lomassa voikin toteuttaa teoriaopintoja myös. Kaikki ei tarvitse tapahtua niin, että ensin luennoidaan ja sitten harjoitellaan. On helpompi ehkä omaksua pala kerrallaan, jossa käydään yhdessä teoria ja harjoitus, ja vasta sitten siirrytään eteenpäin. 

Kokemuksesta voin sanoa, että havainnollistaminen menetelmänä on hoityön koulutusalalla hyvin tärkeä ja opettavainen. Nämä konkreettiset työelämän esimerkit, videot, tarinat ja kuvat ovat parhain keino saada oppi sisäistymään opiskelijoille. Näiden avulla opiskelija voi luoda jo omaa mielikuvaa siitä minkälainen sairaanhoitaja hän mahdollisesti haluaa olla, kuinka selviytyä tiukoista tilanteista ja niin edelleen. Itsellänikin on monia tarinoita työelämästä, jotka ovat olleet hyvin opettavaisia ja uskon niiden auttavan myös tulevia terveydenhuollon alan ammattilaisia. 

Palautteen anto on hoitoalalla tärkeää. Palautetta saadaan tenttien avulla, harjoituksien jälkeen ja harjoitteluissa. Harjoitteluissa on aina aloituspalaveri, puoliväliarviointi ja loppuarviointi. Näiden avulla opiskelija pystyy reflektoimaan oppimaansa sekä kehittämään omaa osaamista. Myös toisten arviointi on tärkeää. Esimerkiksi seurataan toisten harjoituksia, joista annetaan palautetta ja saa myös itse palautetta omasta harjoituksestaan. Näillä palautteilla valmistutaan myös työelämään. Hoitoala on näyttöön perustuvaa, ja aina on osatta perustella omaa toimintaansa jos potilas esimerkiksi kysyy miksi toimit näin? 

Näen asian myös niin, että palautteen annosta ja saannista kasvattaa myös tietynlaista sinnikkyyttä itsessään. Hoitoalalla tottuu siihen, että sinua saatetaan arvostella ja jopa nimitellä, mutta jos osaat perustella toimintasi, voit olla hyvillä mielin, että toimit oikein. 

LÄHTEET

Hellström, M. 2008. Sata sanaa opetuksesta. Jyväskylä: Ps- kustannus OY. 

Luennot. 2021. Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Opettajankoulutuslaitos. 2021. Erilaiset oppimiskäsitykset. 

Oulun ammattikorkeakoulu. Hoitotyon koulutusohjelma.